VARKAUDEN LENTOKENTTÄ

Varkauden lentoasema (IATA: VRK, ICAO: EFVR) on pienehkö lentoasema, joka sijaitsee Joroisten kunnassa, noin 16 kilometriä Varkaudesta etelään. Se palvelee lähinnä Keski-Savon alueen teollisuutta ja muita yrityksiä.


Teollisuuskaupunki Varkauteen lentoasema rakennettiin alueen vahvojen teollisuusyritysten vaatimuksesta. Koska Varkauden kaupungilla ei ollut tilaa lentoasemalle, se sijoitettiin vanhalle sotilaslentokentälle Joroisiin. 1980-luvulla lentoasema oli erittäin vilkas ja DC-9-lentokoneet olivat usein täysiä.

Yleistietoa Varkauden lentokentästä

Lentoasema on kuitenkin hiljentynyt Varkauden talousalueen yritysmaailman näivettyessä sekä maantieyhteyksien huomattavien parannusten myötä. Myös vilkkaan Kuopion lentoaseman läheinen sijainti on vaikuttanut lentoaseman toimintaan.


Säännöllinen reittiliikenne on viimeisimpien vuosien aikana ollut vahvasti julkisen tuen varassa. Välillä reittilennot ovat olleet useiden kuukausien ajan pysähdyksissä rahoituksessa olleiden ongelmien vuoksi. Alimmillaan vuonna 2007 Varkauden lentoaseman kautta kulki vain alle 2 400 matkustajaa. Vuonna 2010 matkustajia oli hieman yli 8 000.[5] Tällä hetkellä Varkauden Lentoasemalle ei ole kaupallista liikennettä.

Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee muun muassa Joroisten venesatama ja golfkenttä.

​Varkauden lentoasema kuului ennen vuotta 2016 Finavian lentoasemaverkostoon. Lentoasema on aikanaan palvellut erityisesti Keski-Savon alueelle suuntaavia liikematkustajia.

Alun perin tämä sotilaskenttänä toimintansa aloittanut, tuolloiselta nimeltään Joroisten lentokenttä otettiin käyttöön vuonna 1937.

Perustietoa lentoasemasta
Vuonna 2011 lentoaseman kautta kulki 8 736 matkustajaa. Laskeutumisia oli 504 (Finavian liikennetilastot 2011).


Lentoasemalla on yksi, 2 000 metriä pitkä kiitotie.
 

Historiaa:


1970:

Joroisten lentokentän kannatusyhdistys alkaa hallinnoida vuonna 1937 perustettua sotilaslentokenttää. Lentoaseman kiitotie kunnostetaan. Ensimmäinen kaupallinen lento Helsinkiin.


1974:

Finnair aloittaa liikenteen Varkaudesta Helsinkin. Kiitotietä jatketaan 2000 metriin. Lentoasemalle rakennetaan uusi matkustajaterminaali ja asennetaan ILS-mittarilähestymislaitteet.


1980:

Terminaalia laajennetaan.


1982:

Varkauden lentoasema siirtyy valtion omistukseen.

2000:

Vanhan matkustajaterminaalin rinnalle rakennetaan uusi avara matkustajaterminaali nykyajan vaatimukset täyttävä lennonjohtotorni ja vuorokoneiden yöpymiset mahdollistava konehalli.

2016: 

Kenttä suljettiin vuodenvaihteessa Finavian toimesta, eli kentältä loppui AFIS lennontiedotuspalvelut. Kesällä 2016 kenttä avautui yleisilmailua varten valvomattomana lentopaikkana, eli ns. korpikenttänä. Lentopaikan ylläpitäjä on edelleen Finavia.

JOROISTEN LENTOKENTTÄ TALVI-JA JATKOSODASSA

Joroisten lentokenttä aloitti toimintansa sotilaskenttänä vuonna 1937. Sotien aikana kentän olemassaolo vaikutti kuntalaisten elämään monin tavoin. Joulukuussa 1939 Lentolaivue 44 siirtyi Joroisten lentokentälle, josta se suoritti tiedustelua ja häirintäpommituksia Laatokan koillispuolelle. Laivueen esikunta sijoitettiin Joroisniemeen ja lentäjiä majoitettiin esimerkiksi Koskenhoviin. Lentolaivue 44 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue ja kuului Lentorykmentti 4:ään.

Talvisodan aikana Joroinen säilyi vihollisen pommituksilta. Vain jotain luotisuihkuja ammuttiin vihollisen koneista. Monet kuuluisat hävittäjälentäjät saivat myös koulutuksensa Joroisten lentokentällä. Lentolaivue 44 lähti Joroisista talvisodan päättymisen jälkeen.

Välirauhan aikana toukokuussa 1940 Joroisten lentokentälle saapui Hävittäjälaivue 26. Joroisten kenttä joutui jatkosodan aikana joitain kertoja hyökkäyksen kohteeksi. Vihollisen pommikoneet iskivät Joroisten kentälle pariin otteeseen esimerkiksi kesäkuussa 1941. Pommitukset aiheuttivat vahinkoja lentokentälle ja koneille, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Kun ilmassa jo ujelsi syöksyttiin aina huoltohommista koneen siiveltä maahan suojaan , muistelee eräs Joroisten kentällä palvelleista lentokonemekaanikoista jatkosodan aikaisia tapahtumia.

Erityisen menestyksekkäästi vihollisen torjunta onnistui taisteluissa 25. kesäkuuta 1941. Silloin 15 viholliskoneesta onnistuttiin tuhoamaan 13. Hävittäjälaivue 26 sai määräykseen siirtyä Joensuuhun kesä-heinäkuun vaihteessa 1941. Joroisten lentokentälle jäi tämän jälkeen lähinnä koneiden korjaus- ja huoltoryhmä. Hävittäjälaivue käytti kuitenkin kenttää edelleen jossain määrin tukikohtanaan.